*

nuuttihyttinen

Työehtosopimusten yleissitovuus

Ensimmäinen askel kohden työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumista?

Korkein oikeus antoi tiistaina 23.5 ratkaisunsa luottamusvaltuutetun valintaa koskevassa asiassa. Yksittäisen yrityksen YT-neuvotteluja ja niissä työntekijöitä edustavan luottamusvaltuutetun valintaa koskevalla ratkaisulla saattaa kuitenkin olla kauaskantoisempia vaikutuksia. Seuraavaksi käsittelen lyhyesti tapauksen KKO 2017:29 ratkaisun tosiseikastoa.

Yleissitovuutta haikailtiin Münchenin vappupuheissa

Työehtosopimusten ulkopuolella  olevien asema  oli  minulle yllättävästi keskeinen teema  Münchenin Marienplatzin  vappumielenosoituksessa,  1.5.17.   "Meidän on lopultakin  saatava  yleissitovuus",  vaati puheessaan paikallisen DGB:n Simone Burger.  

 

Totesin siinä jollekin, että Suomessa  melko kattava yleissitovuus on säädetty jo 60-luvun lopulla, mutta  nyt työnantajat ovat kovasti  yrittämässä  sen kaatamista tai kiertämistä.

 

Yleissitovaa työehtosopimusta huonommilla ehdoilla töihin menemisestä

On hyvin yleistä, että elinkeinoelämän järjestöt ja talousoikeisto esittävät rajua kritiikkiä työehtosopimuksia, erityisesti yleissitovia sellaisia, kohtaan ja käyttää monenlaista argumentaatiota. Yksi merkillisimmistä väitteistä on se, että yleissitovat työehtosopimukset estäisivät työhaluisia työnhakijoita saamasta töitä. Kannattaa kuitenkin pohtia tarkemmin, minkälaisesta "kiellosta" on kysymys.

Suomalaiset eivät halua paikallista sopimista !

Kansalaisaloitettani yleissitovuuden poistamiseksi lailla kannatti ainoastaan 1000 suomalaista!

Johdanto:

"Miten tuommoista porukkaa voisi äänestää?"

Presidentti Ahtisaari on antanut täyslaidallisen suorapuheista kritiikkiä entistä puoluettaan kohtaan. Etenkin työmarkkinoiden jäykkyys ja työsopimusten yleissitovuus tuomitaan entisen presidentin toimesta jyrkästi. Ahtisaari kertoo ymmärtävänsä miksi SDP:n kannatus romahti eduskuntavaaleissa eikä ymmärrä miten puolue on voinut antaa kaiken vallan value ay-liikkeen lobbareiden käsiin jotka nyt tekevät parhaansa ajaakseen Suomen talouden alas.

 

Suomalainen työ 2.0 ja augmentaatio

Kuinka moni muistaa viime elokuun mielenosoituksesta uutiskuvan, jossa kaksi valtiovaltaan tyytymätöntä aktivistia heilutteli lakanaa, jossa komeili teksti: "työntäkää innovaatiot perseeseenne"? Lakana nostatti aiheestakin kohua, mutta samalla se paljasti jotain suomalaisten suhtautumisesta työhön ja työelämän muutoksiin, joka on myöhemmin nähty myös keskitetyn työehtosopimuskentän kylmänkankeana suhtautumisena keskusjärjestöjen jo sopimiin askelmerkkeihin suomalaisen työn uudistamiseksi.

26.1.2001/56 kumottakoon, ja EK lakkauttakoon itsensä

Päivän uutisointi on huolestuttavaa luettavaa: Sipilä: Suunnitelmaa B ei ole – pakkolakeja ei ehditä valmistella (Yle 5.3.2016):

"Suunnitelmaa B ei tällä hetkellä ole, Sipilä sanoi. Siitä, mitä muut keinot mahdollisesti olisivat, ei Sipilällä ollut käsitystä."

Miksi Suomessa paikallinen sopiminen ei toimi?

Viime vuosina media ja työnantajat ovat jatkuvasti vaatineet paikallista sopimista sekä toisinaan yleissitovuuden purkamista. Monesti verrataan Suomea lähinnä oleviin kilpailijamaihin kuten Ruotsiin ja Saksaan, jossa paikallinen sopiminen on käytössä ja TES:n yleissitovuutta ei ole niin paljoa.

 

Paikallista sopimista - ei sanelua

Sanotaan torstain olevan toivoa täynnä mutta nyt Jaria pelottaa. Tätä kirjoittaessa en tiedä mitä tuleman pitää, kun selvitysmies Harri Hietalan paperit lyödään pöytään koskien paikallista sopimista. Ennustukseni voi olla väärä ja toivottavasti niin onkin.

Hallitus narskauttaa kossupullon korkin auki?

Maan hallitus on pääministeri Juha Sipilän suulla selkeästi ilmoittanut, ettei työehtosopimusten (TES) yleissitovuuteen kajota tai olla kajoamatta. Ex-pääministeri Matti Vanhanen kiemurteli kuin mato koukussa kun Mattia samasta asiasta A-studiossa grillattiin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä