nuuttihyttinen

Terve järki voitti kerrankin autopaikkanormin

  • Kaupunkiympäristölautakunnan äänestystulos
    Kaupunkiympäristölautakunnan äänestystulos

Tänään sai pitkästä aikaa hämmästyä siitä, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa saatiin fiksu päätös aikaan. Kaupunkiympäristölautakunta palautti Lassilan Hopeatie 20 ja Äyripolku 1 asemakaavan muutoksen äänin JAA: 2, EI: 7, Tyhjiä: 1, Poissa: 3 uudelleenvalmisteltavaksi sellaisen vaihtoehdon valmistelemiseksi, jossa rakennuksia saa korottaa kahdella kerroksella siten, että autopaikkojen lukumäärä määrä pysyy nykyisen ehdotuksen mukaisena.

Jostain käsittämättömästä syystä kaavoituksen toimintamalli Helsingissä on ollut pitkälti tiivistettävissä siihen, että katsotaan, paljonko tietylle tontille saadaan toteutettua edes etäisesti järjellisin kustannuksin autopaikkoja, ja sen jälkeen lasketaan, montako asuntoa tontille voidaan toteuttaa autopaikkanormin mukaisesti. Jostain vielä käsittämättömämmästä syystä taustalla tuntuu olevan ajattelu, että autottomia kohteita ei voi rakentaa, koska asukas saattaa jossain kohtaa elämässään tarvita auton.

Vastaavalla logiikalla yksiöitä tai edes kaksioita ei pitäisi rakentaa lainkaan, koska asukas saattaa jossain kohtaa perustaa perheen, hankkia lapsia ja tarvita enemmän tilaa. Tällöin kuitenkin asukas yleensä tajuaa joko ostaa tai vuokrata muuttuneeseen elämäntilanteeseensa soveltuvan asunnon, eikä oleteta, että kaavoitus pitäisi tehdä sen mukaan, että henkilö voisi asua koko elämänsä samassa asunnossa täysin kulloisestakin elämäntilanteestaan riippumatta.

Helsingin kaavoituksessa käytetyn autopaikkanormin taustalla oleva ajatusmalli on järjetön, koska auto on yksi kulkuväline muiden joukossa, ja jos tontti sattuu olemaan aivan aseman vieressä, kuten tämä kyseessä oleva kohde, on perusteltua, että erityisesti kyseiseen Hekan vuokrakohteeseen valikoidaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole omaa autoa ja jotka pystyvät hyödyntämään alueen hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Vastaavasti alueilla, joissa joukkoliikenneyhteydet eivät ole kelvolliset, autopaikkanormi voi olla perusteltu.

Tietyillä alueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa, jotka ovat pussinperiä, joista on vain yksi reitti ulos, liiallisen määrän autopaikkoja kaavoittaminen alueelle taas johtaa siihen, että kyseisille alueille hankitaan autopaikkojen mukainen määrä autoja, ja kaikki kärsivät, kun ruuhka-aikaan alueelta ei pääse ulos sen enempää joukkoliikenteellä kuin omalla autollakaan, koska raitiovaunu tai bussi jumittaa samassa ruuhkassa kuin henkilöautot. Paljon järkevämpää olisi suunnitella kyseisen kaltaisista kaupunginosista huomattavasti nykyistä pienemmällä autopaikkanormilla sellaisia, joissa liikkuminen perustuu pääasiallisesti joukkoliikenteen käyttöön, ja vastaavasti lähellä kehä- tai moottoriteitä olevilla alueilla painottaa autopaikallisten asuntojen määrää.

Toivottavasti tämäniltainen palautuspäätös nostaa nykyisen autopaikkanormin järkevyyden uuteen keskusteluun, jotta kaupunkia voitaisiin tulevaisuudessa suunnitella terveellä järjellä, ei autopaikkanormin ehdoilla. Autopaikkoja ei kannata kaavoittaa sinne, mihin ei voi kaavoittaa sellaisia liikenneväyliä, jotka mahdollistavat sujuvan autoliikenteen.

Tämäniltainen kaupunkiympäristölautakunnan kokous osoitti, että meillä on hieno lautakunta, joka kykenee itsenäiseen ajatteluun ja kyseenalaistamaan kangistuneita kaavoja sen sijaan, että hyväksyisi kaikki viraston esitykset kumileimasintyyliin. Kiitokset kollegoille lautakunnassa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat