*

nuuttihyttinen

Terve Helsinki – aprillipila, joka meni liian pitkälle?

  • Väyrysen ja Lindellin suuret kuvat alkuperäisessä vaalijulisteessa
    Väyrysen ja Lindellin suuret kuvat alkuperäisessä vaalijulisteessa

Kuluneen viikon aikana kristillisdemokraattien omituinen ehdokaslista on ollut jatkuvasti otsikoissa. Tilanne on ilmeisesti seurausta siitä, että kristillisdemokraatit pyrkivät nähtävästi saamaan täyden, 127 ehdokkaan vaalilistan aikaan hinnalla millä hyvänsä, joten he ottivat 109 oman ehdokkaansa lisäksi listalle 18 Terve Helsinki –ryhmittymän ehdokasta. Terve Helsinki –porukka on varsin sekalainen seurakunta, johon mahtuu mukaan niin kansalaispuolueen perustanut, mutta ilmeisesti edelleen keskustapuolueeseen kuuluva Paavo Väyrynen, perussuomalaisista eronnut Harri Lindell, pari eläkkeellä olevaa arkkitehtia ja neljä Suomi Ensin -aktiivia. Suuri kysymys kuuluu, miten moinen porukka mahtuu yhdelle vaalilistalle?

Kun uutisia lukee tarkemmin, käy ilmi, että ei se oikein mahdukaan. Kokonaiskuvan voi muodostaa lukemalla asianosaisten uutisoituja kommentteja, joista käy ilmi, että sekä kristillisdemokraatit että Terve Helsinki -listalla olevat ovat tilanteeseen tyytymättömiä. Syyt ovat varsin erikoisia, mutta sinänsä järkeenkäypiä. Kristillisdemokraatit luottivat ilmeisesti sokeasti Väyrysen motiiveihin ja/tai arvostelukykyyn, eivätkä selvittäneet itse ehdokkaiden taustoja. He katuivat asiaa jo parin päivän päästä ehdokaslistojen jättämisen deadlinen jälkeen, kun kävi ilmi, että listalla oli varsin erikoista porukkaa, muun muassa henkilö, joka oli kirjoittanut Facebookissa juutalaisten tekemästä kansanmurhasta. Kristillisdemokraatit irtisanoutuivat kyseisistä lausunnoista julkisesti ja poistivat kyseiset ehdokkaat nettisivuiltaan ehdokkaiden “rasististen kommenttien vuoksi”, mutta varsinaiselta ehdokaslistalta heitä tietenkään ei voitu enää poistaa. Vähän myöhemmin kävi ilmi, että eräs ehdokkaista oli ollut mukana tilanteessa, jossa Rautatientorin mielenosoitukseen osallistunutta turvapaikanhakijaa oli sumutettu kaasulla kasvoihin. Kristillisdemokraattien närkästys on siis varsin ymmärrettävää, koska lienee selvää, ettei kyseisten Terve Helsinki -listan ehdokkaiden toiminta vastaa heidän arvojaan millään tavoin ja heidät huijattiin ottamaan kyseiset ehdokkaat vaalilistalleen.

Sen sijaan astetta omituisempaa on se, että myös osa Terve Helsinki -listan ehdokkaista on julkisesti ilmaissut närkästystään listaa kohtaan. Listalla mukana olevat eläkkeellä olevat arkkitehdit antoivat Helsingin Sanomille 11.3.2017 haastattelun, josta käy ilmi, että he kuvittelivat lähtevänsä mukaan epäpoliittiselle listalle tarkoituksena osallistua kaupunkisuunnittelua koskevaan keskusteluun, mutta yhtäkkiä löysivätkin itsensä KD:n listalta. He eivät mitä ilmeisimmin myöskään tienneet, ketä muita listalla on, ja pöyristyivätkin Suomi Ensin -aktiivien läsnäolosta samalla listalla. Ehdokkaista Tapani Launis nimittää kyseisiä aktiiveita “konepistoolijengiksi”, mutta Väyrynen kiistää hänen ja toisen haastatellun ehdokkaan, Seppo Honkasen, näkemykset ja esittää, että on väärin syyttää Suomi Ensin -aktiiveita rasisteiksi tai jopa natseiksi. Ulkopuolinen saa asiasta helposti sellaisen kuvan, että arkkitehdit on huijattu mukaan listalle, ellei valehtelemalla listan sisällöstä, niin ainakin jättämällä olennaisia asioita kertomatta, ja samoilla keinoin kristillisdemokraatit on huijattu ottamaan Terve Helsinki -lista osaksi ehdokaslistaansa. Lienee perusteltua todeta, että Terve Helsinki -listan avainhenkilöt Väyrynen ja Lindell onnistuivat trollaamaan kristillisdemokraattien lisäksi myös omalla listallaan olijat, mitä voitaneen pitää jo jonkinlaisena saavutuksena.

Väyrysen tausta on varmasti kaikille tuttu, sen sijaan Terve Helsinki -listan pormestariehdokkaan ja toisen avainhenkilön Harri Lindellin tausta lienee monelle vieraampi. Hän toimi ensin 1990-luvulla kristillisdemokraateissa ja loikkasi sitten perussuomalaisiin, jossa eteni puolueen varapuheenjohtajaksi ja lehden päätoimittajaksi asti. Tutustuin itse häneen vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeen, kun toimimme Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmässä. Lindell toimi ryhmän puheenjohtajana kauden alussa, mutta erosi tehtävästä syksyllä 2014 ja kertoi julkisuudessa syyksi aikapulan. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun Lindelliä ei oltu valittu Jussi Halla-ahon tilalle hyvät kokouspalkkiot takaavalle kaupunginhallituspaikalle Halla-ahon lähdettyä europarlamentaarikoksi Brysseliin. Vaikka Lindellin aika ei riittänyt valtuustoryhmän johtamiseen, hän ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi erota huomattavasti enemmän aikaa vieviltä luottamushenkilöpaikoiltaan Helsingin kaupungin rakennuslautakunnassa, kaupunginhallituksen johtamisen jaostossa tai Uudenmaan maakuntavaltuustossa.

Viime syksynä Lindell näki ilmeisesti uudestaan tilaisuutensa tulleen, kun kansanedustaja Mika Raatikainen oli eroamassa samaiselta, Lindellin himoitsemalta kaupunginhallituspaikalta. Lindell aloitti mediassa valtuustoryhmään kohdistuneen julkisen lokakampanjan, jossa hän esitti ryhmän kantana oman kantansa, että paikalle esitetty Markku Saarikangas ei olisi pätevä kyseiseen tehtävään. Kun asia tuli valtuuston käsittelyyn, esitti ryhmästä aiemmin eronnut René Hursti valtuustossa syystä tai toisesta Lindelliä kyseiselle paikalle. Tämä siitä huolimatta, että jos asia olisi mennyt äänestykseen, äänestys ei olisi tapahtunut Saarikankaan, Lindellin ja Kantolan välillä, vaan valtuutetut olisivat saaneet äänestää ketä tahansa muutakin (siis myös muuhun puolueeseen kuuluvaa) henkilöä. Kun mainitsin asiasta Raatikaiselle, hän veti eronpyyntönsä kaupunginhallituksesta pois.

Tämän jälkeen Lindell totesi asiasta HS:lle muun muassa “So What! Mitä väliä! Mua ei ainakaan kiinnosta yhtään!” ja esitti väitteitä siitä, että Helsingin perussuomalaiset olisivat revenneet kahteen leiriin. Todellisuudessa leirejä oli kolme: Lindellin yhden hengen leiri, joka halusi kaupunginhallitukseen Harri Lindellin ja jota tuki puolueen ulkopuolelta René Hursti; sittemmin kokoomukseen loikanneen Helena Kantolan yhden hengen leiri, joka halusi kaupunginhallitukseen Helena Kantolan ja jota tuki puolueen ulkopuolelta sitoutumaton valtuutettu Nina Huru, sekä kolmantena leirinä muu valtuustoryhmä, puolueen paikallisyhdistys ja ylipäänsä kaikki muut. Lindell jatkoi lokakampanjaansa useamman lehtijutun verran, ylentäen itsensä HS:lle antamassaan haastattelussa “pääkonnaksi” ja väittäen, että häntä, Kantolaa ja Hurua oltaisiin oltu erottamassa ryhmästä, kun heiltä pyydettiin selvitystä toiminnastaan. Joulukuussa Lindell ilmestyi ryhmäkokoukseen YLE:n kuvaajan kanssa ja väitti toimittajalle eroavansa perussuomalaisten valtuustoryhmästä, vaikka ei todellisuudessa näin tehnytkään ennen kuin vasta helmikuun lopulla. Odotellessaan hän ehti syyttää puolustusministeri Jussi Niinistöä äänestäjien pettämisestä, pitää Jussi Halla-ahoa “katastrofina” puolueen johdossa ja irtisanoutua julkisesti tämän maahanmuuttokannoista. Lindell sanoi HS:lle, että hänen “kristillinen tausta[nsa] on aina sotinut perussuomalaisten kovan oikeistolaista maahanmuuttopolitiikkaa vastaan”. Tästä huolimatta hän on nyt itse samalla ehdokaslistalla Suomi Ensin -aktivistien kanssa ja hän istuu edelleen nostamassa kokouspalkkioita luottamushenkilöpaikoilla, joihin hän on päässyt perussuomalaisten mandaatilla.

Asterix-sarjakuvassa seikkaili riidankylväjä, joka soluttautui gallialaisten kylään aikeenaan saada heidät murtumaan jatkuvien riitojen seurauksena. Aluksi suunnitelma onnistui, kunnes gallialaiset tajusivat virheensä ja sopivat riitansa. Vastaavalla tavalla Lindellin lähdettyä perussuomalaisten valtuustoryhmästä riitojen määrä on ollut pyöreä nolla, sen sijaan kristillisdemokraattien riveissä riitely on alkanut jo ennen vaaleja. KD:n puoluesihteeri on jo tunnistanut sinisilmäisyytensä, mutta koska ehdokasasettelun takaraja meni jo umpeen, virhettä on enää vaikea korjata. Valitettavaa on, että KD ei pääse vaaliliitosta Terve Helsinki -listan kanssa eroon enää millään, eivätkä Terve Helsinki -listalle vastoin parempaa tietoaan joutuneet arkkitehdit Launis ja Honkanen myöskään pääse enää pois listalta. Terve Helsinki -lista on jo Lindellin suulla julkisesti irtisanoutunut yhteistyöstä kristillisdemokraattien kanssa, koska kristillisdemokraateille ei kelvannut se, että Väyrynen ja Lindell laittoivat omat kuvansa vaalijulisteisiin neljä kertaa suurempina kuin kaikkien muiden julisteen ehdokkaiden kuvat:

Me ollaan Paavon kanssa tässä alkuperäisessä isommalla, nyt meidän on laitettu pienellä niin kuin kaikki muutkin meidän ehdokkaat”, Lindell paheksui.

Kristillisdemokraattien paikallisyhdistys on tehnyt tämmöisen päätöksen. Ne pelkää meitä niin paljon”, Lindell sanoi.

Suuri kysymys kuuluu, miksi Lindellin ja Väyrysen kuvien pitäisi olla paljon isommalla kuin kaikkien muiden. Tyhmempi voisi luulla, että he yrittivät tällä tavoin toimimalla maksimoida oman näkyvyytensä kristillisdemokraattien ja listan kaikkien muiden ehdokkaiden kustannuksella. Samaan aikaan Terve Helsinki -listalla oleva Seppo Honkanen on ilmoittanut julkisesti olevansa porukan vaalimainoksissa mukana vastoin tahtoaan ja irtisanoutuvansa liikkeestä Väyrysen alettua “ratsastaa rasismilla” otettuaan listoilleen myös “yhden antisemitistin” ja kolme “kevytnatsia”. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta on kyseenalaista, mihin heidän äänensä todellisuudessa kyseistä listaa äänestämällä menisi, kun Lindellin HS:lle antaman haastattelun mukaan

“– me ollaan sovittu ryhmäyhteistyöstä, se kumotaan. Me ollaan sovittu paikkajaosta, se kumotaan!”

Surullisin tilanne on tietenkin kristillisdemokraattien rivijäsenten ja pitkän linjan valtuutettujen Mika Ebelingin ja Sari Mäkimattilan kannalta. Väyrysen ja Lindellin porukka on vienyt koko listalta uskottavuuden ja vaikka listalta joku pääsisikin läpi, se saattaa hyvin olla heidän sijastaan Lindell tai todennäköisemmin Väyrynen. Puolueen kannalta en osaa olla surullinen, koska heidän olisi pitänyt tuntea ainakin Väyrynen ja tietää, millaisen riskin ottivat hyväksymällä Väyrysen ja Lindellin mukaan listalleen. Tältä osin vanha sanonta siitä, millainen loppu ahneella on, pitää varsin hyvin paikkansa. Tilanteen ainoat voittajat ovat Väyrynen ja Lindell, jotka ovat saaneet itselleen paljon ilmaista julkisuutta sekä päässeet samalla aiheuttamaan entisille puolueilleen paljon negatiivista julkisuutta. Nähtäväksi jää, ovatko äänestäjät riittävän valveutuneita ollakseen äänestämättä heitä ainoastaan siksi, että heidän nimensä ovat olleet edellä kuvattujen sekoilujen vuoksi jatkuvasti julkisuudessa ja jääneet siksi mieleen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ei luulisi persujen nillittävän muiden kannatuksen ja mediapeitteen välisestä epäsuhdasta.He ovat saaneet olla osallisena itsekin vastaavanlaisella tavalla ihan riittävästi.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Toimituksen poiminnat