*

nuuttihyttinen

Malmin lentokenttä uhrataan, mutta mille?

  • Kuva 1: etsi kartalta Malmin lentoaseman kokoinen, asuinrakentamiseen soveltuva alue?
    Kuva 1: etsi kartalta Malmin lentoaseman kokoinen, asuinrakentamiseen soveltuva alue?
  • Kuva 2: Mahtuisikohan tähän lentokenttä...
    Kuva 2: Mahtuisikohan tähän lentokenttä...
  • Kuva 3: ...tai edes vastaava määrä asuntoja, jolloin kenttää ei tarvitsisi siirtää?
    Kuva 3: ...tai edes vastaava määrä asuntoja, jolloin kenttää ei tarvitsisi siirtää?

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli keskiviikkoiltana Malmin lentoaseman säilyttämiseen tähtäävää kuntalaisaloitetta. Kuntalaisaloitteeseen annettu vastaus oli sisällöllisesti luvattoman heikko, kuten palautusta valmisteluun esittänyt Björn Månsson (r.) nostikin esiin. Månssonin palautusesitys hävisi äänin 55-29-1 (khs-palautus-tyhjä). Vastaavasti Mika Ebelingin (kd.) vastaesitys, jossa esitettiin kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä asiasta, hävisi äänin 54-23-6-2 (khs-vastaesitys-tyhjä-poissa). Lyhyesti sanottuna kentän säilyttämisen puolella olivat RKP:n, KD:n, keskustan ja SKP:n valtuustoryhmät kokonaisuudessaan, PS-ryhmä yhtä lukuun ottamatta, kokoomusryhmän vähemmistö ja vihreiden Jarmo Nieminen. Kentän säilyttämistä vastustivat kokoomusryhmän enemmistö, SDP:n ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät kokonaisuudessaan, vihreät yhtä lukuun ottamatta sekä yhden miehen ryhmä René Hursti.

Kentälle asuntojen rakentamista kannattavien argumentit olivat tuttua kauraa. Osa valtuutetuista oli sitä mieltä, että Helsingillä on huutava pula rakennusmaasta, eikä mistään muualta löydy yhtä suurta potentiaalista aluetta. Tämä herättää suurta ihmetystä, koska karttaa katsomalla vastaavan kokoinen, ellei suurempi rakentamaton alue löytyy vain muutaman kilometrin päästä kentästä (kuva 1).

Kuvan 1 kartan vasemmassa laidassa oleva Malmin lentokenttä mahtuu punaisella rajatulle peltoalueelle useampaankin eri suuntaan käännettynä (kuvat 2 ja 3).

Hulluinta on, että kyseinen alue sijaitsee nykyisen Mellunmäen metroaseman ja Östersundomin, johon Helsinki suunnittelee kymmenien tuhansien asukkaiden asuinaluetta, välissä ja äärimmäisen hyvien liikenneyhteyksien varrella. Se rajautuu Porvoonväylään, Kehä III:een ja Itäväylään. Mikä tämä alue sitten on? Se on Vantaaseen kuuluva Westerkullan kartanon alue, josta Helsinki syystä tai toisesta ei ollut kiinnostunut kaapatessaan Östersundomin Sipoolta. Tämä on erityisen hämmästyttävää, kun alue on vajaan 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja tuleva Östersundomin metro joudutaan joka tapauksessa rakentamaan sen ali. Helsingissä on myös lähempänä keskustaa muita suuria peltoalueita, kuten Viikin pellot lehmineen. Helsingillä on 962 ha peltomaata ja 580 ha metsä- ja joutomaata, mutta niiden lähellä ei sijaitse kauppakeskus Malmin Novaa, joten niiden kaavoittamiseen ei ole vastaavaa painetta. Ilmeisesti kartanon alueen säilyttämiseen rakentamattomana ja omistajiensa hallussa on merkittävämpi julkinen intressi kuin säilyttää yksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta.

Jotkut valtuutetut olivat ilmeisesti vakavissaan sitä mieltä, että Malmin kulttuuriperintö säilytetään säilyttämällä terminaalirakennus. Tämä erikoinen näkemys on vähän kuin se, jos esittäisi, että siperiantiikerit voidaan suojella sillä, että ammutaan ja täytetään ne, jolloin niillä ei ole mitään tekemistä aikaisemman elinympäristönsä kanssa, mutta ihmiset voivat edelleen ohikulkiessaan töllistellä vitriiniin sijoitettuja täytettyjä tiikereitä ja muistella menneisyyden eläviä tiikereitä kaiuttimista kuuluvien murahdusten ja mahdollisesti vitriiniin sijoitetuissa näyttöruuduissa pyöriviä tiikerivideoita katsellen.

Muutamat valtuutetut myös olivat sillä kannalla, että Malmin lentokentälle kaavaillut 25 000 asuntoa ovat aivan välttämättömät Helsinkiä vaivaavan asuntopulan ratkaisemiseksi. Tämäkään väite ei kestä tarkempaa tarkastelua: samaan aikaan, kun Helsingin väkiluku on kaksinkertaistunut nykyiselle tasolleen, kunnioitetun valtuustokollegani Jarmo Niemisen (vihr.) mukaan sen käyttämä asumiseen käyttämä pinta-ala on kymmenkertaistunut. Rakentamalla vastaavaa kaupunkirakennetta kuin kantakaupungissa on ennen sotia ja pian sotien jälkeen rakennettu, kaikki nykyiset helsinkiläiset ja suuri osa tulevista helsinkiläisistä mahtuisi asumaan Kehä I:n sisäpuolelle. Tämän kuitenkin estää pysäköintipaikkanormi, joka vaatii pääsääntönä 0,8 autopaikkaa yhtä asuntoa kohden. Käytännössä normi johtaa siihen, että uudet alueet kaavoitetaan siitä lähtökohdasta, montako pysäköintipaikkaa tietylle alueelle saadaan mahtumaan, ja lasketaan sen perusteella, montako asuntoa alueelle voidaan rakentaa. Asuntojen määrä jää huomattavasti pienemmäksi kuin vanhoissa kaupunginosissa; muistikuvani mukaan Kalliossa noin 20% ja Töölössä noin 40% talouksista omistaa auton. Tällaisella tehottomalla kaavoituksella varmistetaan muna-kana -ongelma, jossa joukkoliikenteellä ei ole riittävää käyttäjäpohjaa, jotta tiheät vuorovälit olisivat taloudellisesti kannattavia, ja harvoilla vuoroväleillä pakotetaan ihmiset liikkumaan yksityisautoilla, jotka tarvitsevat paljon parkkipaikkoja. Käytännössä uusia asuinalueita ei siis kaavoiteta ihmisille, vaan autoille, ja vieläpä siitä lähtökohdasta, että tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä suurempi osa helsinkiläisistä liikkuu yksityisautolla. Tämä siitäkin huolimatta, ettei skenaario ole käytännössä mahdollinen: väylien välityskyky ei kasva tulevaisuudessa nykyisestä, vaan laskee, jos yleiskaavassa visioidut kaupunkibulevardit toteutuvat. Ajatus autopaikkojen välttämättömyydestä tulevaisuudessa nykyisen parkkipaikkanormin mukaisessa laajuudessa on yhtä järkevä kuin se, jos 1800-luvulla kaupunki olisi suunniteltu siitä lähtökohdasta, että lähes jokainen asukas omistaa tulevaisuudessa hevosen liikkumista varten ja jokaisessa taloyhtiössä pitää sitä varten olla runsas määrä hevostallipaikkoja.

Helsinki siis jättää kasvamatta ylöspäin ja levittäytyy käytännössä mahdottoman tulevaisuuden skenaarion takia, vaikka vihervasemmistolla on kaupunginvaltuustossa enemmistö ja mahdollisuus kumota tehokkaan rakentamisen estävä ja laajamittaiseen yksityisautoiluun pakottava parkkipaikkanormi. Tämän parkkipaikkanormin takia rakentamiseen täytyy uhrata yhä uusia alueita, kuten nyt Malmin lentokenttä, myöhemmin Vartiosaari ja ennen pitkää varmasti myös Santahamina. Näitä alueita ei tarvittaisi, jos uudet asuinalueet, kuten Jätkäsaari ja Hernesaari, rakennettaisiin siitä lähtökohdasta, että niiden asukkaat liikkuvat pääosin joukkoliikenteellä. Tämä olisi järkevä lähtökohta jo siksi, että huomattavasti nykyistä tehokkaampi rakentaminen tekisi uuden metrolinjan rakentamisesta eteläisiä kaupunginosia palvelemaan taloudellisesti kannattavaa ja siten mahdollistaisi toimivat joukkoliikenneyhteydet. Nykyinen, yksityisautoiluun ja muutamaan raitiovaunulinjaan pohjautuva suunnittelu tulee johtamaan ennätysmäisiin ruuhkiin, joita keskusta-alueelle uudesta Vuosaaren satamasta huolimatta jätetyt satamatoiminnot eivät ainakaan helpota. Käytännössä tilanne voi olla se, että alueiden valmistuttua matka-aika niistä esimerkiksi Rautatientorille voi olla pidempi kuin Vuosaaresta, vaikka etäisyys on huomattavasti lyhyempi, koska metro ei jumitu ruuhkaan, raitiovaunu jumittuu.

Ottamatta erikseen kantaa siihen, mistä yleiskaavan visioissa kaavaillut 250 000 uutta helsinkiläistä tulevat (kaupungin tietokeskuksen mukaan vuonna 2014 nettomuutto Helsinkiin oli 7311 henkilöä, kun samaan aikaan Helsinkiin muutti ulkomailta 7607 henkilöä, eli kantaväestö väheni 296 henkilöllä), heidän asunnoilleen ei tule löytymään Helsingin nykyisten rajojen sisäpuolelta riittävästi vapaata maapohjaa, vaikka jok’ikinen viheralue otettaisiin käyttöön, koska nykyisellä parkkipaikkanormilla se tarkoittaisi käytännössä 200 000 autopaikan kaavoittamista asuntojen yhteyteen. Ainoat ratkaisut ovat joko parkkipaikkanormin oleellinen muutos alaspäin, jolloin tarvittavien asuntojen rakentamiseksi ei tarvittaisi Malmia, Vartiosaarta, Santahaminaa eikä Kivinokkaakaan, tai vaihtoehtoisesti Helsingin rajojen levittäminen itään päin, jolloin Östersundomin lisäksi suurin osa Helsingin ja Porvoon välistä saadaan rakentaa täyteen matalia lähiökerrostaloja, joiden asukkaista töissäkäyvät saavat istua tuntikausia ruuhkassa ihmettelemässä, mistä he löytävät parkkipaikan työpaikkansa päässä.

Toivoisin Helsingin kaavoitukseen järkeä, mutta se taitaa olla turha toivo niin kauan, kun asioista päättävät parkkinormipuolue ja ilmailunvastustuspuolue (joihin kuuluminen ei ole toisensa pois sulkevaa ja joiden jäseniä on useissa eri valtuustoryhmissä).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Kimmo Veijalainen

Kenttää ei tulla siirtämään.
Tullaan käyttämään samaa taktiikkaa kuin Viikin ampumaradan kanssa (suljettiin 2005): luvattiin, että korvaava rata rakennetaan muualle - puhuttiin Kivikosta.

Nyt on 2016. Ampumaratakeskuksesta Kivikkoon on ilmestynyt pari tietokonekuvaa, mutta viimeisten tietojen mukaan ne menivät uusiksi, koska joku rakensi peltihallin vision päälle.

Homman pitäisi mennä niin, että ensin rakennetaan korvaava rata/tila/kenttä, ja SITTEN lakkautettaisiin vanha, siirtymäajan jälkeen. Se, ettei näin tehdä, kielii paskapuheesta ilman aikomustakaan koskaan rakentaa korvaavaa kenttää tai rataa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pasilan ja Malmin välille syntyy varmaan kilpailu. Kumpi on rumempi.

Villi veikkaukseni on, että Malmi tulee voittamaan, vaikka Pasila on todella ruma.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Vihreät on ehkä ironisin puolue koskaan. Tai populistisin. Sanovat ajavansa vihreitä arvoja, mutta aina saa lukea tällaisistä seikkailuista missä meno on päinvastainen. Mene ja tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Äänestäjien kuluttajansuojan ja demokratian kannalta kaikkia tulevaisuuden kuntavaaleja ajatellen, tästä äänestyskartasta nimet on syytä painaa visusti mieleen puolin jos toisin:

http://83.136.252.91/archive/kvsto-2016-6/fi/pdf/a...

Suosittelen Malmin lentokentän tuhoajien varustamista myrkyn merkillä ikuisiksi ajoiksi. Vastuu on aina meillä äänestäjillä: heidän osaltaan olemme äänestäneet väärin, mikä kostautuu nyt Helsingin ja koko maamme vahingoksi.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Kuka Malmin kentän rakentamisesta hyötyy taloudelliesti? Kenen maita kentän ympärillä on? Huhujen mukaan kaupunginjohtajan lähipiirillä on merkittävää maaomaisuutta alueella ja suuri taloudellinen intressi alueen kaavoittamiseen...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Likainen raha kyseessä. SUOMEN HALLITUKSEN kehysriihen päätös Malmin kentän asuttamiseksi ja toteutukseen liitetty kiire tuli 26.3.2014 yön yli täydellisenä yllätyksenä. Sen taustalta paljastui likainen poliittinen toteutusketju.

Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen lienee lähettänyt hallituksen kehysriiheen aisaparinsa ja puoluetoverinsa, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) vedättämään liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) ”ystävänpalveluna” vaatimaan asuntokerrostaloja Malmin kentälle. Tukea tuli heti valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta (sdp.), jolle uhkasi jäädä kehysriihestä ”luu käteen”.

Tätä vaadin tarkemmin tutkittavaksi. Olisiko tästä EU valitus paikallaan.

http://www.boy.fi/atk/toimitus/573-likainen-raha-k...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Aikamoinen ristiriita äänestyskäyttäytymisessä varsinkin perussuomalaisten kohdalla.

Miksi PS yksituumaisesti äänesti uuden ja huonoksi todetun matsähallituslain hyväksymisen puolesta ja samaan aikaan vastustaa Malmin kentän rakentamista?

Ovatko Suomen metsät ja luonto PS:n mielestä vähemmän arvokkaita kuin Malmin lentokenttä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Malmin sijainti on erinomainen rautatien ja tulevan Jokeri-radan tuntumassa. Helsinki tietääkseni myös omistaa maapohjan. Täytyy olla todella hyvät perustelut miksi noin hyvälle paikalle ei saisi rakentaa, kun samalla asuntojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta nostaa asumisen hintaa kestämättömälle tasolle.

Arvokkaat rakennukset voidaan toki säilyttää. Etelä-Ruotsissa kävin vastaavassa paikassa, mihin entisiin lentokenttärakennuksiin oli saneerattu toimistoja. Oli oikein onnistunut kokonaisuus.

Kirjoitus on ristiriitainen sikäli, että sekä toivotaan tiivistä kaupunkirakentamista että vastustetaan sitä.

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

"....Täytyy olla todella hyvät perustelut miksi noin hyvälle paikalle ei saisi rakentaa..."

Olisikohn se peruste, että paikalle on jo rakennettu? Lentokenttä.
Millähän perusteella Sipoon korpiin "ei saa rakentaa"? Tai Viikin pelloille? Tai niille sadoille puskahehtaareille, jotka tätä Euroopan väljintä pääkaupunkia värittää?

Vihreät ja vasemmisto ovat ahtaan ideologiansa vankeja järjettömässä ajatuksessaan, että ilmailu ei olisi muka tulevaisuutta. Siksi sitä pitää vastustaa vaikka kapitalistigryndereitä nuoleskellen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kävin hiljan Malmilla lounaalla. Tunnin aikana yksi pienkone rullasi kiitoradalla, muuta toimintaa ei ollut. Tämänkö takia 25000 ihmisen pitää väistää?

Käyttäjän JukkaKilpi1 kuva
Jukka Kilpiö Vastaus kommenttiin #18

Tuskinpa kävit. Malmin lentokenttä kun sattuu olemaan Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöity lentokenttä Helsinki-Vantaan jälkeen.

Kannattaa myös tutustua maaperäkarttaan. On nimittäin täysin päätöntä rakentaa jättömaalle, jossa on 10-25m savea ennen kiinteää maaperää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Haluatko nähdä lounasravintolan kuitin?

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho Vastaus kommenttiin #20

Kyllä Hki-Vantaallakin ehtii kupin kahvia juoda, ja nähdä vain yhden laskeutumisen. Tilastot ja asenne ovat eri asioita.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Minua "keitättää" Helsingin kaupunkisuunnittelu ja sen yhtenä kannattajana Helsingin vihreät. Ihmisten haalimisen nimissä Helsingin ""vihreät"" ovat valmiita tuhoamaan mitä tahansa.

Radiossa kuulin Osmo Soininvaaran sanovan että kaupunkibulevardien rakentaminen "ei ole ainakaan vihreistä kiinni".

Soininvaaran ohella Anni Sinnemäki on ylimielisen Helsinki-keskeisyyden huipentuma. Nytkin sanoi HS:ssä että kaupunkibulevardien rakentaminen on koko Suomen etu. !!!

Sinnemäki ylistää Helsingin kustannustehokkuutta. Kuinkahan on? Ettei vaan olisi päinvastoin.

Helsingin tiivistämistä kritisoivat tutkijapuheenvuorot (viimeksi HS, aiemmin YLEn sivuilla) Sinnemäki ja Helsingin vihreät heittävät ylimielisesti roskiin.

Helsingin johtavat poliitikot ovat kavahdettava, vaarallinen porukka.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Hyvällä syyllä voisi puhua jonkinlaisesta kulttuuritalebanimista. Vaikka en ollut eilisessä kokouksessa paikalla, pidän luotettavina selostuksia, joiden mukaan lentoaseman tuhoamista puoltavat viis veisasivat säilyttämistä kannattavien perustelluista faktoista. Samalla tyylillä talebanit ovat tuhonneet Malmia vanhempia kulttuurikohteita.

Todellinen moisen piittaamattomuuden syy voi olla "Cosa Nostra Helsinki vs. Europa Nostra" -asetelma. Yksi eilen tuhoamista puoltaneista valtuutetuista on nimittäin erään toisen suurhankkeen yhteydessä viitannut kulissientakaisiin sopimuksiin. Oletan kyllä, että mies tietää, mistä puhuu.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kulttuuritalebanismi hyvä termi tuolle piittaamattomuudelle ja tuhoisuudelle . Mafiaksikin voisi nimittää. Se on tullut Helsingin kaupungin johdon kautta Suomeen. Ei kertakaikkiaan sovi tänne. Miten helppo onkaan poliitikkojen olla ajattelematta ja näkemättä tulevaisuuteen muulla tavoin kuin on heille saneltu. NImet pitäisi saada ylös, jotta tietää keitä ei ainakaan koskaan äänestä minnekään.

Rauno Koistinen

Nuutti on oikeassa siinä,että parkkipaikkakiintiö rajoittaa rakentamista tavalla,joka estää asuntojen rakentamista järkevällä tavalla.
Luovutaan ko.kiintiöstä ja samalla rakennetaan korkeampia kerrostaloja.Vai olisiko niin,että 25-30 kerroksiset talot pilaisivat kaupungin rakenteen?
Kun samalle tontille saataisiin huomattavasti enemmmän asuinneliöitä rakentamalla korkeampia kerrostaloja,miksi niin ei voitaisi jatkossa tehdä?
Lisäksi Malmin kentän säästämistä puoltaa se tosiasia,että lentokenttä rakennettiin kyseiselle paikalle nimenomaan siksi,että maa-aines on käytännössä suota.Silloin katsottiin,että se ei kelpaa asuntojen rakentamiseen ja hyvä vertailukohta löytyykin aivan vierestä.Fallkullan asuntoalueella on useita kerrostaloja joiden perustukset ovat vajonneet ja vaativat korjauksia.Kuinka järkevää on rakentaa kyseiselle maapohjalle ylipäätään,missään?
Finnavian pörssiseikkailu kuitataan uhraamalla Suomen toiseksi vilkkain,historiallisesti arvokas lentokenttä? Kulttuuriperintökohde saa mennä,miksi?

Jari Rahkonen

Pysäköintipaikkanormiin takertuminen tuntuu kyllä hölmölle. Eikö niitä paikkoja saa sinne talon alle tai pohjakerroksiin? Sopivin tilavarauksin tehden niitä voisi jatkossa yhdistellä ja saada liikennettä näin kokonaisuudessaan enemmän katettuihin tiloihin jolloin pöly, melu ym haitat vähenisivät merkittävästi.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Malmin lentokenttäratkaisu on puhtaasti poliittinen kysymys, sitä ei kannata ajatella järjellä. Kysymys on poliittisesta yhteistyöstä, siinä lentokenttä on pelinappula. Vahvat toimijat halusivat ja sen mukaan toimittiin.

Aaro Seppälä

Pysäköintipaikat talon alle + väestönsuojat! Halpaa lystiä suolla! Miten ne ratkaistiin Espoon Suurpellossa ja mikä oli hinta? Tuloksena tuottava sakkorysä kaupungille!

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Malmin lentokenttä on toimivaa historiaamme. Sinne laskeutui valvontakomissio ja Armi Kuusela sieltä lähti maailmalle.
Toki voidaanhan uusi asuntoalue luovuttaa maahamme muuttaneille. Minä en sinne muuttaisi asumaan kun ajattelen, kuinka paljon maahan on imeytynyt vuosikymmenten aikana kaikennäköisiä jääntorjunta, poltto-ja vioteluaineita joita en lähtisi kaivelemaan.

Käyttäjän seppohovila kuva
Seppo Hovila

Jos Helsinki on kustannustehokas, miksi täällä asuminen on kallista? Jokin ei täsmää.

Toimituksen poiminnat